Brittiläinen rock-lehdistö oli valmis hautaamaan Sueden, kun Bernard Butler jätti yhtyeen riitaisissa merkeissä Dog Man Star -levyn äänitysten loppumainingeissa vuonna 1994. Vaikka Brett Andersonin ja Butlerin yhteistyö, joka kiistämättä oli 1990-luvun vastine vuosikymmentä aikaisemmin operoineelle Johnny Marrille ja Morrisseylle, tulikin tiensä päähän, ei Butlerin lähtö merkinnyt Sueden joutsenlaulua. Butlerin korvasi yllättäen alaikäinen Suede-fani, Richard Oakes, joka pystyi huikean ammattimaisesti jäljittelemään edeltäjänsä kiihkeän glam-soundin.
Hedonistinen Coming Up (1996) oli ja on yhä Sueden kaupallisesti menestyksekkäin levy. Hittivoittoisen pop-paraatin aloittaa hitti Trash, joka nousi Suomessakin peräti singlelistan ykköseksi. Trashista ja toisena singlenä valoisasta Beautiful Onesista tulikin "uuden Sueden" tunnuskappaleet. Häkellyttävän tarttuvalla levyllä (jokainen albumin kymmenestä biisistä voisi olla single) Oakes lunasti paikkansa Andersonin rinnalla, sanoivat Butlerin perään haikailevat pop-skribentit mitä hyvänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti