tiistai 18. heinäkuuta 2023

”Sinun sydämestäsi pulppuilevat monet lähteet” | 150 parasta suomalaista laulua

Soittolistojen tekeminen on minulle antoisaa ja rentouttavaa puuhaa. Vuosien ajan (tai vuosikymmenien, jos C-kasetit/CD-R:t lasketaan mukaan) olen tehnyt erityisesti kesälomaillessani erilaisia massiivisia, lähdeaineistoja vaativia Spotify-soittolistoja: milloin suomenkielisestä punkista, milloin 1990-luvun Suomen albumi- ja singlelistan ykkösistä tai kaksi vuotta sitten kahden vuorokauden mittaisen ”rockin syventävän oppimäärän” eli 48-Hour Rock ’n’ Roll High School for Jilted Generationin.

Tänä kesänä sain tuttavalta kimmokkeen tehdä listan kaikkien aikojen parhaimmista suomalaisista lauluista/sävellyksistä. Yltiö kunnianhimoisesti yritin rakentaa sen ensin paremmuusjärjestykseen, mutta lopulta totesin kronologisen järjestyksen olevan mielekkäämpi. Sadan itselleni tärkeimmän sijasta päädyin listaamaan peräti 150 parasta suomalaista laulua. Keskeiseksi säännöksi asetin vain, että yhdeltä esittäjältä (artisti/yhtye) saa olla mukana vain yksi kappale. Tämä luonnollisesti asetti viehättävän pähkinän purtavaksi vaikkapa Vesa-Matti Loirin, Hectorin, Ismo Alangon, CMX:n tai vaikkapa Samuli Putron osalta. HUOM! Listalla ainoastaan ne mitä Spotifysta löytyy. Esim. Yön Joutsenlaulu (1984) kuuluisi listalle, jos se olisi Spotifyssa.

Kokonaisuutta läpikäydessä ajallinen perspektiivi on innovatiivinen: klassisesta siirrytään rillumarein, tangojen ja laulelmien kautta suomalaisen rockin nousukaudelle. Punk, synteettinen pop ja mustahuulirock maustavat 1980-lukua. Ydinsodan uhat ja pelot nousevat vahvasti esiin peräjälkeen kuultavasta biisikolmikosta: Hectorin Eurooppa (1981), Juice Leskinen Slamin Myrkytyksen oireet (1981) ja Liisa Tavin Jäähyväiset aseille (1981). 1990-luvulla kirjo laajenee ja poukkoilee yhteiskuntasatiirista ja kevyistä kenkiintuijotteluvaikutteista ”rakkausmetalliin”. 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen näyttäytyy raskaan rockin ja vahvojen laulaja/lauluntekijöiden vuosikymmenenä. 2010- ja 20-luvut tulevat iholle likimain kaiken edellä mainitun hybridinä, sanoituksellisesti hyvin henkilökohtaisena. 

1960-luvun lopun rakastetuimmista kappaleista Laulu kuolleesta rakastetusta (1966) on mukana Kaisa Korhosen tulkintana (1969), koska listallani oli jo Kaj Chydeniuksen "magnum opus" Sinua sinua rakastan (1968). 

Ismo Alangon pitkä ja monipolvinen ura kuuluu listalla kolmesta yhteydestä: Hassisen Koneen Tällä tiellä (1981) purkaa nuoren miehen tuskaa, Sielun Veljien Rakkaudesta-klassikko (1987) yhdistää pahaenteisyyden ja kaihoisan romantiikan ja puistattavan profeetallinen Kun Suomi putos puusta (1990) aloitti tuotteliaan soolouran.

Jori Sjöroos on edustettuna peräti neljässä yhteydessä: This Empty Flow'n (Sweet Bloom of Night Time Flowers, 1996) The Cure -henkisessä sadcoressa, Magenta Skycoden (Hands Burn, 2006) unenomaisessa alakulotunnelmoinnissa, Fu-Touristin (New World Stranger, 2002) elektrobiiteissä ja PMMP:n (Päiväkoti, 2004) säveltäjä/tuottajana.

Monessa mukana ollut multi-instrumentalisti Jaani Peuhu häärii listalla Varjon rumpalina (Tunnustus, 2000), Iconcrashin keulahahmona (Swanlike, 2004) ja Scarlet Youthin jäsenenä (Between Summer and Spring, 2011). Kahdella laulusuorituksella mukana ovat myös mm. Janne Kuusela (Karkkiautomaatti, Liekki), Matti Johannes Koivu (Ultramariini, sooloura), Jarkko Martikainen (YUP, sooloura) ja Yona (soolo ja feattaus Pykärin biisissä Maneki Neko, 2017). 

Saa tehdä perässä.

Spotify-linkki:
https://open.spotify.com/playlist/7xiqz4IX2t063T9ZPTF9Xp?si=0f2a425200554f0a