Sanotaan se nyt väistelemättä, Jori Sjöroos on nero. Jo 1990-luvulla alta parikymppinen Sjöroos osoitti luovaa älykkyyttä vaihtamalla Thergothonin doom metalin The Cure -henkiseen This Empty Flowhun, joka loisteliaasta debyyttialbumista huolimatta hautautui nopeasti. Vuosituhannen vaihteessa Sjöroos loi musiikillisen imagonsa täysin uusiksi, kun Daft Punkin inspiroima Fu(n)-Tourist pyrki tanssilattioiden parrasvaloihin. Lyhyeksi jääneen tanssimusiikkiprojektin jälkeen Sjöroosista tuli 2000-luvun edetessä suomalaisen popin kultasormi PMMP-yhtyeen hovisäveltäjänä ja -tuottajana.
Miehen (toistaiseksi?) merkittävin saavutus on kuitenkin vielä esittelemättä: Magenta Skycode, jolla Sjöroos sekoitti tummasävytteistä ja tyylikästä, modernia postpunkia eteerisesti maalailevaan kitarapoppiin. Suomen mittakaavassa Magenta Skycode oli erittäin tervetullut ja toivottu yhdistelmä 1980-lukulaisia vaikutteita ja kansainvälisiä indietrendejä. Melodiset bassolinjat ja omintakeiset rumpurytmit loivat pohjan curemaisille kitaroille ja Sjöroosin lempeälle lauluäänelle. Täytyy myös muistaa, että IIIII:n ilmestyessä postpunk ei ollut vielä musiikillisena ilmiönä niin loppuunkoluttu kuin mitä se tänä päivänä on.
Unenomaisista tunnelmista urbaaniin ahdistukseen etenevän albumin tähtihetkiä ovat dramaturgisesti komea Hands Burn, tarttuvuutta ja monikerroksisuutta viljelevät Go Outside Again ja Luvher Oh Hater sekä lohdullinen Open Air. Levy loppuu elektronisesti trippailevan Red Eyesin ja synkeän This Empty Crown myötä majesteetillisiin tunnelmiin. Taidokkaasti rakennettu kokonaisuus jättää raukean olon. Kaunista ja pysäyttävää, itkettävää ja lohdullista.
Magenta Skycoden taival levyttävänä yhtyeenä jatkui esikoislevyn jälkeen ainoastaan albumin verran. Reliefillä (2010) synkkämietteinen postpunk vaihtui modernin folkin ja amerikkalaisen nykyindien juurevaan maanläheisyyteen. Jos IIIII oli tunnelmaltaan kuin talviyö, oli Relief nostalgissävytteisestä aamuyöstä varhaiseksi aamuksi kaartuva syyspäivä. Tämä näkyi aikanaan myös yhtyeen keikoilla, joissa kajaalin tuhrimat makuuhuoneromantikot saivat ympärilleen parrakkaat indie-entusiastit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti