13-vuotiaana kävin läpi merkillisen, lopulta vain vuoden kestäneen hippivaiheen, jonka keskiössä mekastivat 1960-luvun lopun psykedeliakesien rock-hämyt. Creamin, The Doorsin, Jimi Hendrixin ja Steppenwolfin ohella Led Zeppelin sopi ala-asteikäisenä Metallicansa puhkikuunnelleelle teinille kuin nyrkki silmään.
...ja mikäpä oli kuunnellessa, kun yhtyeen toisella albumilla (Led Zeppelin II, 1969) Jimmy Pagen rouheat kitarariffit, John Bonhamin murhaavat rumpusoolot (mihin niitä kapuloita tarvitaan?), John Paul Jonesin koukukkaat bassokuviot ja Robert Plantin sielukkaat vokaalit saattelivat yhtyeen ilmalaivan debyyttialbumia korkeampiin sfääreihin. Tuskin Whole Lotta Lovea, Moby Dickia, Heartbreakeria ja Ramble Onia parempaa maskuliinirockia on tänäkään päivänä tehty!
Led Zeppelinin Led Zeppelin III (1970) löytyi sijalta 99.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti